tiistai 3. toukokuuta 2011

Pääsiäislomalla Keski-Euroopassa

Opiskeluun liittyvät päivitykset ovat paitsiossa, mutta minkäs teet kun yliopisto tarjoaa yli kahden viikon pääsiäisloman! Loma on käytetty tehokkaasti matkusteluun, terveiset Slovakiasta, Puolasta, Saksasta ja Sveitsistä!

Krakovan reissulla oli bussilinen vaihtareita Wienin eri yliopistoista. Ensireaktioni reissuun oli väkivahva epäilys, sillä matkan päämainos oli ”awesome parties all drinks included”, mutta lähtö kannatti ehdottomasti. Lauantaina teimme kolmen tunnin pyöräkierroksen kaupungilla tutustuen sen historiaan, kohteina mm. juutalaiskortteli, ghetto ja Schindlerin tehdas. Ennen toista maailmansotaa Krakovassa asui 10 000 juutalaista, sodan jälkeen vain noin 700. Krakovan juutalaisista vain noin 10 prosenttia selvisi sodan yli hengissä. Sunnuntaina vierailimme Auschwitzin työleirillä sekä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Museossa oli huoneita, jotka olivat lattiasta kattoon täynnä lasten pikkukenkiä, leluja, matkalaukkuja, silmälaseja… Lapset ja raskaana olevat naiset hyödyttömimpinä tapettiin ensimmäisinä, tosin keskitysleirin oloissa moni työkuntoinenkaan ei elänyt pitkään. Birkenaussa tuhoamistoiminnan laajuus oli aivan käsittämätön. Birkenaun pääportin tornista näkyi junarata, jonka molemmin puolin oli parakkeja silmänkantamattomiin…  Bussissa paluumatkalla oli harvinaisen hiljaista, ainoastaan eräät kansallisuudet miettivät kovaan ääneen missä on illan parhaat bileet.

Krakova oli yllättävän kiva ja nätti kaupunki, jonne voisin ihan mielelläni lähteä toisen kerran. Eräs puolalaiskaveri neuvoi lähtiessäni muutaman käymisen arvoisen paikan, joista yksi on ravintola Jama Michalika vanhassa kaupungissa (Florianska).  Paikka oli hieno, klassisen tyylikäs ja ruoka oli tosi hyvää. Myös Kazimierzin juutalaiskorttelissa oli vanhoja rakennuksia ja houkuttelevia ravintoloita ja kahviloita. 


Polkupyörä - vanha ystäväni!

Helena Rubinsteinin synnyintalo.
Välissä nukuin lyhyen yön Wienissä, kunnes matka jatkui. Kiersin lähes kaksi viikkoa Saksaa (München, Schwarzwald, Waldshut), sieltä Zürichiin ja Salzburgin kautta Wieniin. Pääsiäisviikko Münchenissä oli kesäinen ja rauhallinen. Ystäväperheen puutarhassa kukat kukkivat ja suihkulähteen pikku-Nemotkin nauttivat auringosta. Pyöräilimme keskustaan autojen seassa, mikä oli pikkukaupungin pyöräteihin tottuneelle aika jännittävää. 

Waldshut on yksi kauneimmista paikoista joissa olen käynyt. Kun tulin, oli lämmin kesäilta, ulkona tuoksui maaseudulle ja nuotiolle, linnut ja sirkat lauloivat ja vihreää niittyä jatkui kauas horisonttiin. Söimme nuotiolla paistettuja, naapurin tuomia kaloja iltapalaksi.

Schwarzwald on metsäinen vuorijono Lounais-Saksassa, jonka toiseksi korkein huippu on Herzogenhorn (1415 m). Lähdettiin pääsiäispäivän aamuna klo 4:30 kahdella autolla Krunkelbachiin ja kipusimme sieltä vuoren huipulle katsomaan auringonnousua.
Jokapuolella ympärillä näkyi sadepilviä.

Huipulla söimme pääsiäislammaskakun ja joimme teetä.

Auringonnousua ei näkynyt pilviverhon takaa, mutta ulkoilu teki hyvää!

Pääsiäisaamupäivä jatkui perinteisesti munanetsinnällä. Osterhase (pääsiäisjänis) oli piilottanut puutarhaan suklaamunia ja pieniä paketteja.

Etsi sveitsiläinen jänis.

Suklaamunia.

Kaikki piilot löydetty.

Löytyi suklaa- ja muita munia.

Iltapäivän sateenkaari.
Matka jatkui rajan yli Sveitsin pääkaupunkiin. Zürichissä herkuttelu jatkui: fondueta ja Luxemburgerli -konvehteja, herkullisia juustoja. Ei siis ihme jos maha kasvaa! Kaupunki sijaitsee Zürich-järven rannalla ja on todella kaunis, vihreä ja siisti (verrattuna Wieniin). Löysin paljon puutarhoja ja pieniä putiikkeja kuten vintage-design (siis ei second hand), sisustus- ja karkkikaupan. Se olikin ainoa liike jossa meikä-tytön frangit riittivät kaupankäyntiin.
Kaunis kaupunki.


Zürichistä matka jatkui junalla Salzburgiin, läpi upeiden vuoristomaisemien, lehmien ja ihanasti kirmaavien varsojen. Kun ihastelin vuoria, 70-vuotias täti viereiseltä penkiltä selvitti että ne, mitä näkyi, ovat rumia vuoria, hänen kylässä Keski-Sveitsissä on paljon hienompia. Sain käyntikortin sekä kovasti kutsuja tädin luokse vuorien keskelle.



Salzburgissa minulla ei ollut ystäviä entuudestaan, mutta sain yöpaikan Couch Surfingin kautta (salaa äidiltä). Tyyppi oli oikein mukava ja kyläilyn kesto hieman venyi. Kiertelin kaupunkia pari päivää lainapyörällä, osallistuin Critical Mass -tapahtumaan ja söin sesonkiherkkuja: parsaa ja karhunlaukkaa omasta pihasta. Vanhassa kaupungissa oli aamupäivisin tori, missä paikalliset viljelijät kävivät kaupunkilaisten (ja turistien) kanssa kauppaa. Vastaavaa aitoa itävaltalaistunnelmaa en ole vielä löytänyt Wienistä. Jatkan etsintöjä.

Huomenna matka jatkuu jälleen, tällä kertaa kohteena on keväinen matkailijan paratiisi: Helsinki. Pian nähdään ystävät!

Die Festung.

Juustokauppaa torilla.

Pääsiäismunia.

Hepat liikkeellä.

Hepat levossa.

Karhunlaukka (Allium ursinum).

Mirabellgarten.